Polariteetti

Voiko rakkaus olla? Rakkaus ei voi olla olemassa ilman tämän täydellistä vastakohtaa, ei rakkautta. Täydellistä rakkautta ei voi kokea ilman pelkoa. Kun pelko on olemassa, rakkaus on olemassa ja koettavissa. Rakkautta kutsumme Jumalaksi ja pelkoa paholaiseksi. Ihmiset ovat vain keksineet aikojen saatossa monimutkaisia mytologeja ja tarinoita kaiken tämän ympärille - valon ja pimeyden voiman (Keskusteluja Jumalan kanssa, Neale Donald Walsch). Tämä kaikki siis on ihmisten keksimää illuusiota, koska ei ole kuin yksi. On vain ykseys ja pyyteetön rakkaus.

Koska elämme kokemuksien aikoja, unohdamme rakkauden ja keskitymme pimeyteen. Miksi? Koska sitä todellisuudessa ei ole. Kaikki on vain ja ainoastaan näytelmää, jotta saamme kokea täydellisen rakkauden.

Jotta kokisimme rakkauden, tapahtuu tämä kaikki ympärillämme. Taas me keskitymme pahuuteen, pimeyteen ja siihen mitä emme huomaa, rakkautta sisällämme. Unohdamme tässä kaikessa sen olennaisen ja kaikkein tärkeimmän - ykseyden ja pyyteettömän rakkauden. Heittäkäämme pelko pois, koska sitä meissä ei ole. Koemme pelon vain egomme kautta. Kun egomme murtuu, jäljelle jää rakkaus.

Me olemme keiden pitäisi luoda rakkautta niille, jolle pelko luo vallan, he jotka nukkuvat, eivätkä huomaa tätä kaikkea universumin hienoutta, tässä kaikessa dualismissa ja polariteetissa.